Ruoka

Vaellusruoka on hyvin monisyinen juttu.
Pitää tehdä monipuolinen ravitseva ruokalista, laskea määriä, hivenaineita, kaloreita, vitamiineja ja mitä lie hiukkasia ja suoloja, ja varautua hiukan pahemman varallekin, että jaksaa olla kokonaisen viikon, tai vielä kauemminkin poissa sivistyksestä.

Paitsi minulle, joka suhtaudun syömiseen vaelluksella samalla asenteella kuin krapula-aamuna. Välttämätön paha, joka pitää hoitaa mahdollisimman nopeasti pois päiväjärjestyksestä haittaamasta harrastuksia. Saatankin selvitä siitä nopeimmillaan noin vartissa. Mitään yllämainittuja kaloreita tai muita ainesosia en laske, enkä mieti hetkeäkään.
Olen kuitenkin kaukana toisesta ääripäästä, jotka eivät kanna keitintä mukanaan ja napsivat ruokansa kylminä välipaloina kävellessä.

Ruokalistallani on etupäässä monipuolinen puuroainesseos, sekaan kiisselijauhoja, toisena ruokalajina muusijauho, hiukan kalaa tai lihaa, joskus voi olla vielä joku kolmaskin pussiruokalaji, leipää, hilloa, metua, maksapasteijaa, juustoa, kahvia, teetä, lakkaviskiä desitolkulla, juomajauhetta tai vast. ja mitä nyt kaupasta sattuukin käteen tarttumaan.
Ensimmäisenä iltana voi jopa olla paistomakkaran pätkä mukana, puutilanteesta riippuen.
Punnitsen kasan lähtiessä ja poistullessa ja erotuksen kun jakaa päivillä onkin tieto kulutuksesta, siinä on itselleni kalorilaskentaa tarpeeksi.
Tällä hetkellä kulutus on noin 3200 g. viikossa, eli vajaat puoli kiloa päivässä.
Yleensä kaikki ruokalajitkin lähtee astiosta pelkällä vedellä, joten tiskaamiseenkaan ei tarvitse kovin syvällisesti paneutua.
Näillä eväillä on viime vuosina menty ja päästy jopa perillekin.