2002 7. Kebnekaise

Vuonna 2001 kävimmekin ihailemassa taas Alppeja ja Dolomiittejä, mutta 2002 kesällä sain houkuteltua v. -88 mukana olleen miehen jälleen mukaan Kebnelle.
Pari-kolme kilometriä lähdöstä suuntasimme pohjoiseen ja ylöspäin kohti suurta ylätasankoa Tjeuralakoa. Olipa tilaa kävellä.
Laakson loppupäässä koukkasimme leiripaikalta vielä käymättömälle Tarfalatjåkkalle 1904 m. jolta taasen olikin karvojanostattavat näköalat Tarfalaan ja Kebnelle päin.
Seuraavana päivänä matka jatkui Kaskasavaggeen suurin piirtein sen korkeimmassa kohdassa olevalle leiripaikalle.
Kaskasavagge.
Aamulla ajoissa ylös ja kamuamaan Pyramidenille, 1900 m.
Nimi jo kertoo paljon vuoresta, joka kuitenkaan ei ollut kovin vaikea nousta ja joka palkitsi vaivannäön jälleen kerran aivan ruhtinaallisilla maisemilla.
Alaspäin tulimme vuoren eteläseinämällä olevaa lähes kilometrin pituista lumiränniä, jonka yläpää ja sen yläpuolella oleva kivikko oli melko jyrkkää, mutta alempana sitten nopeutti laskeutumista huomattavasti.
Poistumisreitiksi valitsimme ns. kolmen solan reitin (Jojo -leden, tai Jojo -trail.), tosin yksi niistä oli onneksi jo selkämme takana. (1200 m. – 1500 m.- 1160 m.)
Läksimme siis 1160 metristä ylös 1500 metriin, alas 1200 m, ylös 1500 m. ja alas 1170 metriin, Tarfalaan. Melkoinen vuoristorata. Matkaakin tuli vähintään 15 kilometriä. Sanoisin, että päivä-täyteen-keikka. Mutta maisemiltaan kuitenkin sen verran mahtava, että täytyy jälleen suositella niille, jotka vuorista pitävät.
Loppumatkan tulimmekin peruspolkua pitkin Nikkaluoktaan.