Varusteet hiihtovaellukselle 4

Viimeinkin tuli tuota lunta sen verran, että pääsin testaamaan nuo hiihtovälineet ja kun pakkastakin oli parikymmentä astetta tuli samalla testattua hiukan muitakin varusteita.
Karhunkynsi ei luista (edelleenkään) ja pitää hiukan kovemmalla pohjalla kohtalaisesti ja jos nyt sattuisi yllättävän isoja ylämäkiä kohdalle (reittisuunnitelmassa niitä ei ole), niin irtoremmeillä lisäpitoa tarpeen mukaan.
Siteet on aivan hyvät moiseen käyttöön ja sauvatkin mahtuivat isoihin rukkasiin, tosin pitää vielä kokeilla samankokoisella sommalla varustettuja teleskooppisauvojakin, ne olisivat säätöineen paremmat, jos tuurillaan pääsee könyämään tunturinkuvetta ylös.
Hiihtovälineillä ainakin pärjää hyvin pariinkymmeneen pakkasasteeseen palelematta, kun kaikki kuorikerros on vielä tarvittaessa tuulenpitävää. Myös aurinkolasit ja myrskylasit on jo testattuna listoilla.

17.1.
Aamulla jälleen pikku hiihtolenkki -26 asteen raikkaassa tosin tuulettomassa ulkoilmassa. Pito-ongelmia ei Muuramenharjun vuoristoradalla ollut, eikä alamäissä pelottanut laskea, taisi yhdessä mäessä jopa päästä oikeasti laskemaankin palanmatkaa sauvoilla työntämättä.
Toisen vaellussauvan kiristin löystyi pakkasessa matkan varrella ja sauva painui sisään, vaikka olin ne sisällä kiristänyt kunnolla, muuta ongelmaa ei niissä ollut.

Vein eilen kaasupullon ja polttimen ulos yöksi ja hiihtoreissulta palatessa kokeilin sitten miten talvikaasu syttyy (-25 C). Syttyihän se ja paloikin jotenkin, mutta enpä lähtis noissa lämpötiloissa pelkän kaasun varassa minkäänlaiselle reissulle, jossa kamppeet joutuu olemaan ulkosalla pitempään. Onneksi oma reissu on niin myöhään keväällä, että ongelmia ei silloin enää pitäisi olla. Siitä huolimatta tenuakin lähtee varalle mukaan.

23.1.
Seuraava testi tapahtui -20 asteen paikkeilla, tosin en mitannut pulloa joka oli ulkona yön (ja keitin) ja yöllä pakkasta oli yli kolmekymmentä astetta.
Keitin syttyi hiukan edellistä kertaa paremmin, mutta teho ei lisääntynyt yhtään vaikka väänsin säätimen täysin auki. Pidin kattilaa jonkin aikaa keittimen päällä, että lämpö leviää vähän esilämmityskierukkaankin, sitten kallistin pulloa ja liekki sammui, hetken päästä yritys uudelleen ja sama lopputulos.
Johtopäätöksenä, että -20 C:ssä en varmaan keittele kaasulla, teho hädintuskin riittää.

24.1.
-15 asteessa kaasu toimi jo aivan kohtalaisesti ja liekkiäkin pystyi jo säätämään.
Hetken lämmityksen jälkeen kallistin pullon kyljelleen ja hiukan räkien mutta kuitenkin se jatkoi voimistuen palamista.

Sattumoisin löytyi oikeaa talvikaasuakin. Takavuosilta ostamatta jäänyt propaanipullo sisältää tuoteselosteen mukaan propaania vähintään 95 %. Saattaa olla että varakeitin jääkin pois seuraavalta reissulta.

26.1
Teroitin tuossa seitsemän kappaletta puisia 37 senttisiä lumikiiloja pöydällä lojuneesta laudankappaleesta kokeeksi, narunpätkiä vielä matkaan, niin käyttö helpottuu ja nauloja on aina talvella ollut muutama mukana lisäksi, jos sattuu kovempaa kohdalle, eipä niillä teltan omilla kiiloilla useinkaan ole tehnyt mitään talviretkillä. Tarvittaessa sitten suksia ja sauvoja vielä avuksi, jos oikein tosimyräkän iskee. Jos niillä eväillä yhden reissun pääsisi kunnialla läpi.

31.1.
Pari karttaa netistä tulostaen. On sen verran lyhyt reissu että A4-koko alueesta saa luvan riittää. Ruotsin kartasto yltää sen verran yli rajojen, ettei tarvitse liitellä mitään.

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.