Vaeltaminen

2012 Storfjordin vaelluksen jälkilöylyissä kirjoittelin, että:
”Raskas reitti kuitenkin oli, ja selkeytti ainakin itselleni, että (näillä vuosikymmenillä) se itseasiassa saattaisi jopa olla viimeinen useampipäiväinen vaellukseni ylätuntureilla, aika näyttää.”
Toistaiseksi arvio on pääpiirteissään pitänyt paikkansa, tällä hetkellä en vain tunne olevani ”pitkänmatkanmiehiä”, vaikka tuntureilla tulikin oltua kolmisen viikkoa vuonna 2013.
Eikä myöskään tämän vuoden suunnitelluilla neljällä tuntureilla vietettävällä viikolla kilometrilukemat paljon päätä huimaa. Vertikaalia sitävastoin…..no tulee tai ei tule, aika näyttää. Viime vuosi oli hyvä esimerkki siitä, että jos ei puoliväkisin tunge ukkospilviin, tai liukkaille jäille, tai muihin vaikeuksiin, ei huipuille välttämättä aina pääse. Hiukan vielä myös asenne- ja makukysymys. Tärkeintä ei nyt siis ole matka, vaan päämäärä, eikä sekään niin hirmutärkeä ole.

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.